Tietopaketti partioharrastuksesta
Tältä sivulta löydät yleistä tietoa partiosta sekä retkistä, leireistä, vaelluksista, riihityksistä sekä partiotaitokilpailuista. Lisäksi löydät tietoa retkeilyn perusvarusteista, tiedotusvälineistä sekä partiosanastoa.
Mitä partio on?


Partio on maailman suurin nuorisoliike, johon kuuluu noin 45 miljoonaa partiolaista yli 200 maassa. Suomessa partioliikkeeseen kuuluu noin 65 000 jäsentä.
Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi nukkua yö tähtitaivaan alla? Entä vaeltaa tuntureilla tai käydä avannossa? Miltä taas kuulostaisi vaahtokarkkien ja muiden herkkujen paistaminen loimuavan nuotion äärellä ja yhteiset leikit? Tule kokemaan seikkailuja uusien ystävien kanssa!
Partio on elämyksiä ja toimintaa täynnä oleva harrastus. Partiossa opitaan yhteistyötä, erätaitoja sekä muita hauskoja taitoja tekemällä oppien. Partiolainen oppii pärjäämään haastavissakin olosuhteissa. Partion tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista vastuuntuntoisia, aktiivisia ja itsenäisesti ajattelevia kansalaisia. Partiotoiminta painottuu erityisesti eräpartiolaisilla luontoon, joten erilaisia retkiä on paljon! Meidän toimintaamme kuuluukin myös retkien ja leirien lisäksi vaelluksia, riihityksiä ja partiotaitokilpailuja.
Toiminta on eri ikäisillä erilaista, mutta kaikkia yhdistää kaverit, luonnossa toimiminen, elämykselliset retket ja uuden oppiminen tekemällä, opettamalla ja kantapään kautta! Alla lisää tietoa retkeilystä.
Retket
Retket ovat muiden tapahtumien rinnalla ehdottomasti partion paras osa! Ne mahdollistavat kokemuksia, joita kokouksissa ei olisi mahdollista saada! Retkillä pääsee myös hyödyntämään jo opittuja taitoja käytännössä, kuitenkin johtajien valvonnassa. Kara-Karhuissa retkiä on monenlaisia. Retkeilemme maastossa järvien äärellä sekä tunnelmallisilla partiokämpillä.


Retkiä järjestetään ympäri vuoden ja jokainen Kar-Kan vartio retkeilee keskenään maastossa kaksi kertaa vuodessa, yleensä syksyisin ja keväisin. Lisäksi syksyisin järjestetään lippukuntaretki Karhunkaato ja keväisin osastoretket: kolkille ja seikkailijoille oma sekä tarpojille oma. Johtajat retkeilevät toiveiden mukaan vuoden ympäri maastossa sekä kämpillä.
Retkelle lähteminen saattaa monesti olla hyvinkin jännittävä kokemus. Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä, sillä johtajat ovat mukana tukemassa ja ohjelma on suunniteltu kaikille sopivaksi. Päiväretket ovat matalan kynnyksen retkiä, ja niiden kautta retkeilyä kannattaakin lähteä ensiksi kokeilemaan. Myös kämppäretket luovat mainion aloittamismahdollisuuden. Kun kokemus karttuu ja jännitys lievenee, uskaltaakin lähteä retkeilemään uudestaan!
Retket ja leirit ovat partion ydin.


Vartioiden omilla maastoretkillä yövytään yleensä laavuissa tai omissa riippumatoissa. Lippukuntaretkillä nuorimmat kolkat yöpyvät sisällä lavereilla ja vartiolaiset 1-2 yötä puolijoukkueteltassa. Puolijoukkueteltassa nukuttaessa viileähköllä syyssäällä telttaa lämmitetään kamiinalla. Tällöin yöpymiseen sisältyy kipinävuoro, jossa on tarvittaessa johtaja mukana. Osastoretkillä kaikki yöpyvät molemmat yöt sisällä.
Retkillä ohjelmassa on erilaisia aktiviteetteja, joissa yhdistyvät erätaitojen harjoittelu sekä hauskanpito. Kämppäretkillä on usein jokin teema, johon ohjelma liittyy. Esimerkiksi salapoliisiretkellä päästiin ratkomaan rikosta etsivän kanssa. Maastoretkillä voidaan esimerkiksi rakentaa lautta ja harjoitella nuotion sytytystä. Usein retkellä saatetaan myös suorittaa taitomerkkejä. Ohjelmaan kuuluu yleensä myös halukkaille uimista, nuotion äärellä oleskelua ja maukkaan retkiruoan nauttimista!
Leirit
Leirit ovat vähintään kolme yötä kestäviä tapahtumia. Leirejä on eri kokoisia, lippukuntaleireistä maailmanjamboreisiin. Suosituimpia leirejä ovat jokavuotiset kesäleirit, mutta tarpojien ja sitä vanhempien on myös mahdollista osallistua talvileireille. Kesäleireillä ohjelma koostuu yleensä laaksoista, jotka voivat sisältää melkeinpä mitä tahansa. Esimerkki laaksoja ovat tiede-, selviytymis- ja auttamislaaksot. Kesäleireillä pääsee aina kokemaan erikoisempaa ohjelmaa kuin tavallisilla retkillä. Ne ovat myös oiva mahdollisuus päästä tutustumaan saman ikäisiin partiolaisiin oman lippukunnan ulkopuolelta. Siksi kesäleireille kannattaakin ehdottomasti lähteä mukaan!


Leireillä nukutaan aina teltoissa. Yleensä kolkat nukkuvat puolijoukkueteltoissa ja vartiolaiset pienemmissä naigerteltoissa. Usein käytössä on bajamajoja, mutta pienimmillä leireillä saattaa myös olla huussi. Ruokailu tapahtuu leirikeittiössä. Tärkeänä osana leirejä ovat myös saunominen telttasaunassa ja uiminen luonnon vesistöissä.
Pienemmillä leireillä seikkailija- ja tarpojaikäiset pääsevät myös osallistumaan haikille eli minivaellukselle. Haikilla kuljetaan noin 4-6 hengen haikkivartioissa. Haikki on yhden yön mittainen ja sen päivämatkat ovat noin 5-10km. Haikilla pääohjelmana ei kuitenkaan ole vain kävely, vaan matkan varrella on myös hauskoja tehtävärasteja, jotka haastavat vartiota erätaidoissa ja yhteistyössä.
Vaellukset


Vaellukset ovat yleensä vähintään kolme yötä ja pisimmillään kaksi viikkoa kestäviä tapahtumia, joiden ideana on maisemien näkeminen ja itse vaeltaminen. Vaelluksilla kävellään yleensä noin 7-20 km päivässä, kun vaihdetaan yöpaikkaa. Mukaan valitaan säilyvämpää ja kevyempää ruokaa. Haastavuutensa takia vaelluksille lähdetään yleensä vasta kokeneempana, johtajaikäisenä.
Toisin kuin tavalliset retket, vaellukset suuntautuvat yleensä lähikansallispuistoamme Nuuksiota kauemmaksi. Viime vuosina vaellukset ovat suuntautuneet Lappiin: Suomen, Ruotsin sekä Norjan puolelle. Näillä vaelluksilla karkalaiset ovat päässeet esimerkiksi huiputtamaan Haltin ja Saanan sekä käymään kolmen valtakunnan rajapyykillä. Vaellukset voivat kuitenkin myös sijoittua Lappia etelämpään, esimerkiksi saaristoon tai toisiin kansallispuistoihin. Osallistujat saavat itse vaikuttaa vaelluksen kohteeseen ja sisältöön.
Riihitykset
Riihitykset ovat Järvi-Espoon Eräpartiolaisten oman ohjelman mukaisia loppututkintoja. Riihitykset eivät ole kilpailuja, vaan niissä pääsee mittaamaan osaamistaan opituissa erätaidoissa. Riihityksiin lähdetään 2-3 hengen vartioissa, jotka muodostuvat yleensä oman vartion jäsenistä. Riihitykset ovatkin monelle ensimmäisiä kokemuksia, kun pääsee toimimaan täysin itsenäisesti kavereiden kanssa. Riihityksiä on kolmea eri tasoa. Loppututkinto on suoritettu hyväksytysti, jos on saanut puolet pisteistä (50/100).
III luokka on loppututkinnoista helpoin, ja se suoritetaan yleensä seikkailijaikäkauden loppupuolella. III luokka on syksyisin tai keväisin suoritettava päivätapahtuma, jonka aikana kuljettava matka on noin 5-8 km pitkä. III luokkaan kuuluu peruspartiotaitojen alkeet. III luokan suorittamisen jälkeen itsenäisyyspäiväjuhlassa annetaan partiolupaus, jonka jälkeen saa maailmajärjestömerkin. III luokan suorittamisesta saa III luokan luokkamerkin.


II luokka suoritetaan keväällä, yleensä tarpojaikäkauden lopussa. II luokka haastaa suorittajaa jo hieman enemmän, sillä sisältö koostuu haastavammista perustaidoista. Jotta voi suorittaa II luokan, täytyy III luokka olla hyväksytysti suoritettuna. II luokka on yhden yön mittainen ja päivien yhteenlaskettu matka on noin 20 km. Kun on suorittanut II luokan hyväksytysti, saa II luokan luokkamerkin.
I luokka suoritetaan johtajaikäisenä. Sen voi suorittaa vasta, kun II luokka on suoritettu hyväksytysti. I luokka on riihityksistä haastavin: tehtävät ovat vaikeita ja keskitalvi koettelee suorittajia. I luokka kestää kaksi yötä, ja matka on noin 40 km pitkä. Aiemmista loppututkinnoista poikkeavasti I luokka suoritetaan lähtökohtaisesti kahden hengen vartioissa ja matka kuljetaan sääolosuhteiden salliessa hiihtäen. I luokan suorittamisesta saa I luokan luokkamerkin.
Lisä tietoa riihityksistä löydät täältä.
Partiotaitokilpailut
Partiotaitokilpailuissa kisavartiot kilpailevat toisiaan vastaan suorittaen matkan varrella olevia tehtävärasteja. Niissä voidaan soveltaa erätaitoja tai kokeilla jotain täysin uutta. Viime vuosina on päästy esimerkiksi rakentamaan morsetuslaite, valamaan metallia, rakentamaan karkkitorneja ja katapultteja. Kilpailuissa eri-ikäiset kilpailevat eri sarjoissa, jolloin tehtävät on suunniteltu ikäkaudelle sopiviksi.
Kilpailuja on erilaisia. Osa kilpailuista on päivätapahtumia, osa 1-2 yön pituisia. Matkan pituus vaihtelee ikätason mukaan. Yleensä matka kuljetaan kävellen, mutta kulkutapana voi myös toimia hiihto, joskus taas pyöräily. Kilpailuissa yövytään lähes aina avotulimajoitteessa, esimerkiksi laavussa.
Monet eri tahot järjestävät kilpailuja, joten valikoimaa löytyy. Jokaiselle halukkaalle on mahdollisuus lähteä kilpailemaan oman porukan kanssa pienen kilpailun voitosta tai vaikka partiotaitojen Suomen mestaruudesta!
Perusvarusteet
Kun aloittaa uutena partiossa, ei välttämättä tiedä mitä retkelle tarvitsisi mukaan. Alla on listattuna muutamia tärkeitä perusvarusteita, joita olisi hyvä hankkia.
- Kantajalleen sopivan kokoinen rinkka, johon tavarat mahtuvat. Rinkalle tarvitsee myös sadesuojan (vähintään jätesäkki).
- Makuupussi, joka soveltuu tapahtuman lämpöolosuhteisiin. Liian lämmin on liian viileää parempi. Kolkille ensimmäinen makuupussi voi olla halvempi kesämakuupussi, mutta vartiolaisten maastoretkille tarvitaan jo yleensä kolmen vuodenajan pussia.
- Makuualusta. Sitä voi tarvittaessa lainata kololta, tiedustelut omalta johtajalta.
- Ruokailuvälineet. Niiden tulisi lähtökohtaisesti olla muovisia, mutta aterimet voivat myös olla metallisia. Ruokailuvälineet olisi hyvä pakata kangaspussiin tai ottaa mukaan astiankuivauspyyhe.
- Lenkkarit tai vaelluskengät, joiden olisi hyvä olla vedenkestävät.
- Puukko. Nuoremmalle partiolaiselle voi soveltua paremmin pyöreäteräinen ja pienempi puukko.
Haluamme huomauttaa, että kaikkea ei tarvitse ostaa uutena, sillä retkeilyvälineitä myydään paljon myös käytettynä.
Tiedotusvälineet
Tärkein tiedotusvälineistämme on sähköposti, sen kautta ryhmänjohtajat lähettävät infoa kokouksiin liittyen. Myös kaikki retki-, leiri- ja muut tapahtumailmoittautumiset tulevat sähköpostin kautta. Tarkistathan siis, että sähköpostisi on oikein jäsenrekisteri Kuksassa.
Tietoa saat myös oman ryhmäsi johtajalta suullisesti sekä seuraamalla somekanaviamme.
Partiosanastoa
Partiosana | Merkitys |
---|---|
Lippukunta | Partion paikallisyhdistys, jossa toiminta tapahtuu, esim. Kara-Karhut |
Kolo | Partiolaisten viikottainen kokoontumispaikka |
Kolkka | 7-10-vuotias partiolainen (Kar-Ka:ssa) |
Kolkkaparvi/kolkkalauma | Ryhmä, jossa kolkat kokoontuvat viikoittain |
Vartiolainen | 10-14-vuotias partiolainen (Kar-Ka:ssa), jaetaan seikkailijoihin ja tarpojiin |
Vartio | Vartiolaisten muodostama ryhmä, jossa nämä kokoontuvat viikoittain |
Seikkailija | 10-12-vuotias partiolainen |
Tarpoja | 12-14-vuotias partiolainen |
Johtaja | 14-vuotias tai vanhempi partiolainen, mahdollistaa lippukunnan toimintaa vapaaehtoistyöllä, tukee nuorempia partiolaisia |
Samoaja | 14-17-vuotias partiolainen |
Vaeltaja | 18-25-vuotias partiolainen (Kar-Ka:ssa) |
Aikuinen | Yli 25-vuotias partiolainen |
Retki | Alle 3 yötä kestävä tapahtuma, maastossa tai kämpällä |
Leiri | Vähintään 3 yötä kestävä tapahtuma, yöpyminen ulkona |
Haikki | Pienempien kesäleirien yhden yön mittainen minivaellus |
Partiotaitokilpailu eli pt-kisa | 0-2 yötä kestävä kilpailu partiotaitojen osaamisesta |
Riihitys | Eräohjelman mukainen loppututkinto |
Pesti | Vapaaehtoistyötehtävä, esim. nettisivuvastaava tai vartionjohtaja |
Järvi-Espoon Eräpartiolaiset eli Järeä | 7 lähialueen lippukunnan muodostama yhdistys, joka harjoittaa eräpainoitteista partiotoimintaa |
Espoon Partiotuki eli EPT | Espoolaisten ja Kauniaislaisten lippukuntien muodostama järjestö |
Pääkaupunkiseudun Partiolaiset eli Päpa | Pääkaupunkiseutulaisten lippukuntien järjestö, yksi Suomen yhdeksästä partiopiiristä |
Suomen Partiolaiset eli SP | Suomalaisten partiolippukuntien muodostama järjestö |
Kuksa-jäsenrekisteri | SP:n toiminnanohjaus- ja jäsenhallintajärjestelmä, jonka kautta ilmoittaudutaan mukaan partiotoimintaan ja joihinkin tapahtumiin |